Ensimmäinen bloggaus

Tervetuloa,

Ensimmäiseksi haluan selittää sivuni otsikon. Olen siis entinen merimies joka vaihtoi ammattinsa sairaanhoitajaksi, syitä oli monia mutta ei siitä enempää. Kiersin maailman meriä ympäriinsä, kävin Alaskan Dutch harbourissa, Libyassa sisällissodan aikaan, olin Azoreilla salsabileissä ja Maltalla tutustuimme ristiretkiin...

Nyt alan vaihdon jälkeen vuoden sairaanhoitoa opiskelleena, olen tyytyväinen vaihtoon. Silmäni aukesivat kuinka mahtava sekä vaativa ala sairaanhoito on, mitä asioita pitää osata että lopulta on hyvä sairaanhoitaja. Kuinka tärkeää on koko ajan kehittyä alan mukana. Siksi kerron tässä blogissa oman matkani sairaanhoidon parissa.

Kiitos että luet tämän ja toivottavasti kiinnostuksesi säilyy ja antaa uusia näkökulmia sairaanhoitoon, ehkä sinäkin saat kipinän alalle niinkuin minäkin?

T:kahuli aku

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen vuoteni sairaanhoitajaopiskelijana

Kuva
Terve taas (sairaanhoitovitsi, huomasitko?) Ajattelin kertoa tänään ensimmäisestä vuodestani sairaanhoitajaopiskelijana. Olihan se aikamoinen muutos siihen elämäntyyliin mitä olin tottunut aikuisena sekä merimiehenä elämään. Kun eräänä päivänä pääsin kotiin ja sain sen kirjeen jossa luki Tervetuloa sairaanhoitajakouluun. Minä melkein järkytyin, jopa itkin hiukan. Iloni oli valtava ja olo oli sekava, mutta mitäs nyt piti tehdäkkään? Rupesin heti muistelemaan että koulussahan pitää olla magee reppu ja penaali, siis kauppaan hakemaan niitä. Petyin kun kaupassa ei enää myyty niitä siistejä penaaleita jossa oli salalokeroita ja jotka muuttuivat esimerkiksi robotiksi tai pitivät ääntä (80-luvulla syntyneet muistavat). Noh, otin siis ne jotka miellyttivät silmää. Sitten tarvitsin kynät, tussit, pyyhekumit ja vihkot. Reppu pakattiin näitä tarpeita täyteen, ja nyt olin valmis, aikaa kului. Sitten vihdoinkin se kauan odotettu ensimmäinen kouluviikko alkoi. Ensimmäinen viikko meni aikamoisessa
Lue lisää

Maassa maan tavalla vai onko se niin?

Kuva
Taas aamujunaa odotetaan asemalla, eli työharjoittelupäivä nro. Joku? Eilen jäi kirjoittelu hiukan lyhyeksi koska tuli kiire tauon jälkeen. Nyt alkaa noin 40 minuutin matka kohti sairaalaa. Tosiaan, sairaalassa ollessani nämä kuluneet päivät, olen huomannut selkeitä eroja Suomeen verratessani paikallisten työtapoja. Tottakai Eu:ssa kaikkea tätä ohjaa isommat instanssit ja ohjenuorat joiden mukaan mennään, mutta silti eroja on. Esimerkiksi aseptiikka on erilaista, suomalaiset opit aseptiikasta ovat outoja täällä jossain määrin. Tosiaan en tiedä johtuuko tämä tavoista vai lämpötilasta? Koska täällä kuitenkin hikoillaan eritavalla lämmön takia ja kasvualustat pöpöille ovat otolliset, kosteaa sekä kuumaa. Mielestäni tässä kuitenkin on täällä parannettavaa jonkin verran. Kaikki ei ole välttämättä täällä niin aseptista, enemmänkin tehokasta ja näyttävää. Miltei kaikki lääkitys on suonensisäistä, harvat lääkkeet otetaan suullisesti. Nesteytys on in ja tutkimuksia on paljon. Verinäytteen otto
Lue lisää