Matkani merimiehestä sairaanhoitajaksi.

Terve taas, Ajattelinpa taas kirjoittaa mitä tapahtuu ja kuinka hommat etenee. Nyt on jo aloitettu työharjoittelu sairaalassa erikoissairaanhoidon osastolla. Ensimmäinen viikko kohta takana ja voin sanoa olevani äimistynyt siitä, mitä kaikkea sairaalassa tapahtuu jota potilas ei välttämättä näe? Eli voisi sanoa että jos ette näe kuin odottelua ja rauhallisuutta sairaalassa, niin silloin kaikki on hyvin. Vaikka se voikin tuntua kipeänä olevasta ihmisestä hitaalta toiminnalta niin kulissien takana tapahtuu paljon asioita. Hienosti toimiva sairaala on melkein kuin hieno sveitsiläinen kello, kellotaulun takana on satoja pieniä liikkuvia osia jotka kaikki vaikuttavat siihen että sinä näet ajan kuluvan viisarien muodossa. Tylsältähän ne viisarin liikkeet näyttävät sinusta, mutta voi pojat kun näkisit kellotaulun taakse. Kaikki ne sadat osat yhdessä tekevät mahdolliseksi sen että näet ainoastaan ajan kulun, et sitä hienoutta ja tarkkuutta mitä tämä yksinkertainen kolmen viisarin liike vaati

Terve taas, Matkani merimiehestä sairaanhoitajaksi  jatkuu taas. Nyt vuorossa ensimmäinen ulkomaanharjoittelu Espanjassa. Kesän aikana silti on tapahtunut kaikkea ja paljon, olin kesätöissä lähihoitajana, opiskelin myös kesäopintoja ja siinä sivussa vietin hiukan myös lomaa perheen kanssa. Kesällä sattui ikäviä tapahtumia ja kivoja, niinkuin elämässä yleensä. Mutta nyt alkaa näyttää siltä että ensimmäinen ulkomaanharjoittelu toteutuu vihdoinkin. Tämä reissuhan ei siis ole tapahtunut ilman ongelmia, mutta ei kannata luovuttaa opiskelijat (ja muutkin) vaan painaa läpi harmaan kiven, lopussa kiitos seisoo. Minun ongelmiahan ne ovat, muutamasta haluaisin silti kertoa jotta osaatte varautua, omassa ulkomaanharjoitelussanne sitten. Tehdäänpäs lista mitä tarvitaan harjoitteluun: 1.passi 2.harjoittelupaikka 3.rahaa 4.koulun suositus 5.rokotteet ajantasalla 6.kotiasiat kunnossa 7.asunto 8.olet henkisesti valmis Ei vaikuta vaikealta vai mitä, mutta toteutus on asia erikseen. 1 ja 2 o